Eläkkeet ja kuntoutus
Apteekkien Eläkekassa on turvanasi elämän isoissa muutoksissa.Tietoa eläkelajeista
Apteekkien Eläkekassasta maksettavat työeläkelakien mukaiset eläke-etuudet
Vanhuuseläke
Vanhuuseläke on työskentelystä työurasi aikana kertynyttä eläkettä. Eläkkeelle voi jäädä lakisääteisen eläkeiän täyttyessä tekemällä eläkehakemuksen.
OSITTAINEN Varhennettu vanhuuseläke
Varhennetun eläkkeen määrä on 25 tai 50 prosenttia edellisen vuoden loppuun mennessä kertyneestä eläkkeestä.
Työkyvyttömyyseläke
Työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutustuen voit saada, jos työkykysi on alentunut huomattavasti ja et ole täyttänyt alinta vanhuuseläkeikääsi.
Perhe-eläke
Avio-/avopuolison tai vanhemman kuoltua leskelle ja lapsille maksettava perhe-eläke turvaa toimeentuloa.
Vanhuuseläke
Milloin eläkkeelle?
Vanhuuseläkkeelle voi siirtyä valintansa mukaan aikaisintaan ikäluokkansa alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta. Työsuhteen, josta jäät vanhuuseläkkeelle on päätyttävä vanhuuseläkkeelle jäädessäsi. Yrittäjätoiminnan ei tarvitse päättyä vanhuuseläkkeelle jäädessä. Alla olevasta taulukosta näet ikäluokkasi alimmat vanhuuseläkeiät. Vanhuuseläkkeen alarajaa nostetaan 3 kuukautta jokaista ikäluokkaa kohti, kunnes alin vanhuuseläkeikä on 65 vuotta. Sen jälkeen vanhuuseläkeikä kytketään elinajanodotteeseen. Ikäraja nousee vuosittain enintään kahdella kuukaudella vuodesta 2030 alkaen.
Elinaikakerroin
Eläkkeiden määrä sopeutetaan eliniän muutoksiin elinaikakertoimella.
Alimman vanhuuseläkeiän jälkeen jäädessäsi vanhuuseläkkeelle, eläkkeeseen tulee lykkäyskorotus, joka on 0,4 prosenttia, jokaiselta kuukaudelta, jolta lykkäät eläkkeen ottamista. Vanhuuseläkkeen rinnalla tehty ansiotyö kartuttaa lisää eläkettä. Eläkkeen rinnalla jatkuvan yrittäjätoiminnan vakuuttaminen on kuitenkin vapaaehtoista.
Erityisesti jos harkitset vanhuuseläkkeen nostamista yritystoiminnan vielä jatkuessa, kannattaa verotuksen vaikutus selvittää. Huomioithan, että YEL-vakuutuksen päättyessä jäävät myös YEL- vakuutusmaksut verotuksen vähennyksistä pois.
Syntymävuosi ja alin vanhuuseläkeikä:
| 1955 -> 63 v 3 kk | 1959 -> 64 v 3 kk |
| 1956 -> 63 v 6 kk | 1960 -> 64 v 6 kk |
| 1957 -> 63 v 9 kk | 1961 -> 64 v 9 kk |
| 1958 -> 64 v | 1962 – 1964 -> 65 v |
Osittainen varhennettu Vanhuuseläke
Milloin voin jäädä varhennetulle eläkkeelle?
Osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle voit siirtyä 61 vuotta täytettyäsi. Vuonna 1964 syntyneillä alaikäraja nousee 62 vuoteen. Sen jälkeen syntyneillä alaikäraja nousee enintään kaksi kuukautta kerrallaan kuten alin vanhuuseläkeikä. Alaikäraja tulee näin olemaan kolme vuotta ennen alinta vanhuuseläkeikää.
Osittainen vanhuuseläke ei rajoita työskentelyä. Yrittäjän on eläkevakuutettava yritystoiminta normaalisti, mikäli se edelleen jatkuu.
Ennen osittaisen vanhuuseläkkeen hakemista kannattaa selvittää verotuksen vaikutus.
Kuinka paljon eläkettä saan?
Eläkkeen määrä on 25 tai 50 prosenttia edellisen vuoden loppuun mennessä kertyneestä eläkkeestä. Mikäli ensin ottaa 25 prosentin osuuden, voi myöhemmin ottaa toisen 25 prosentin osuuden. Jos ottaa heti 50 prosentin osuuden, ei sitä voi enää sen jälkeen muuttaa. Nostettavaan eläkkeen osaan tulee pysyvä varhennusvähennys, joka on 0,4 % jokaiselta kuukaudelta ennen varsinaista eläkeikää. Vastaavasti tulee lykkäyskorotusta 0,4 prosenttia jokaiselta kuukaudelta, jolta eläkkeen ottamista lykkää yli alimman vanhuuseläkeiän. Lykkäyskorotuksen saa ylimpään vanhuuseläkeikään saakka.
Työkyvyttömyyseläke
Tukea kun työkyvyn alentuessa
Työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutustuen voit saada, jos työkykysi on alentunut huomattavasti ja olet alle vanhuuseläkeiän. Kuntoutustuki on määräaikainen ja se myönnetään, kun kuntoutus- ja hoitosuunnitelman perusteella työkyvyn palautuminen on todennäköistä. Työkyvyttömyyseläke myönnetään toistaiseksi.
Kuntoutustuki tai työkyvyttömyyseläke myönnetään täytenä, jos työkykysi on heikentynyt vähintään 3/5. Osatyökyvyttömyyseläkkeen suuruinen kuntoutustuki tai osatyökyvyttömyyseläke myönnetään, jos työkykysi on heikentynyt vähintään 2/5. Työkyvyttömyyden tulee jatkua yhdenjaksoisesti vähintään vuoden ajan.
Tuen hakeminen
Työkyvyttömyyseläkkeen ja kuntoutustuen hakeminen on sidoksissa sairausvakuutuksen päivärahaan. Jos työkyvyttömyytesi arvioidaan jatkuvan Kansaneläkelaitoksen maksaman sairauspäivärahan ensisijaisuusajan päätyttyä, on mahdollista hakea työkyvyttömyyseläkettä. Jos et hae sairauspäivärahaa lainkaan, voit hakea suoraan eläkettä tai kuntoutustukea.
Osatyökyvyttömyyseläkeoikeudesta voit hakea ennakkopäätöstä. Työkyvyttömyyseläkehakemuksen liitteeksi tarvitaan aina lääkärin antama B-lääkärinlausunto. Työkyvyttömyysasian käsittelyn yhteydessä arvioidaan aina ensin oikeutesi ammatilliseen kuntoutukseen. Kun oikeus todetaan, annetaan siitä ennakkopäätös.
Perhe-eläke
Eläkettä leskelle ja lapselle
Perhe-eläke myönnetään tietyin edellytyksin leskelle ja lapselle. Aviopuolison tai vanhemman kuoltua leskelle ja lapsille maksettava perhe-eläke turvaa toimeentuloa.
Kenelle lapseneläkettä?
- Alle 20-vuotiaalla lapsella on oikeus lapseneläkkeeseen vanhempiensa jälkeen. Yli 18-vuotiaan lapsen lapseneläke maksetaan aina hänelle itselleen.
- Lapsella on oikeus lapseneläkkeeseen myös isä- tai äitipuolensa jälkeen, jos hän asui samassa taloudessa tämän kanssa ja lapsen toinen vanhempi ja menehtynyt isä- tai äitipuoli olivat avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa keskenään.
Kenelle leskeneläkettä?
Leskeneläkettä voi saada leskeksi jäänyt avio- tai avopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen osapuoli.
Jos olet leskeksi jäänyt aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen osapuoli, voit saada leskeneläkettä jos avioliittonne solmittiin ennen kuin edesmennyt täytti 65 vuotta ja sinulla on yhteinen lapsi edesmenneen puolisosi kanssa.
Jos sinulla ja puolisollasi ei ollut yhteistä lasta, voit kuitenkin saada leskeneläkettä, jos avioliittonne solmittiin ennen kuin täytit 50 vuotta ja puolisosi 65 vuotta ja avioliittonne kesti vähintään 5 vuotta ja olit vähintään 50-vuotias tai olit ollut työkyvyttömyyseläkkeellä vähintään 3 vuotta puolisosi menehtyessä.
Jos olet leskeksi jäänyt avopuoliso, voit saada leskeneläkettä jos teillä on yhteinen alaikäinen lapsi ja olitte asuneet samassa taloudessa yhtäjaksoisesti vähintään viiden vuoden ajan ja olitte muuttaneet samaan talouteen ennen kuin puolisosi täytti 65 vuotta.
Myös entinen aviopuoliso voi olla oikeutettu leskeneläkkeeseen, jos edesmenneellä oli viranomaisen vahvistama velvollisuus maksaa hänelle jatkuvaa elatusapua, ja jos leskeneläkkeen edellytykset muutoin täyttyvät.
Farmaseuttisten työntekijöiden lisäeläke
Etuusperusteisten rekisteröimättömien lisäeläkkeiden vastuiden ja hoidon siirto Mandatum Lifeen
Kaikkien rekisteröimättömien lisäeläkkeiden hoito ja vastuut siirrettiin Mandatum Lifeen 1.10.2010. Mandatum Life antaa näiden lisäeläkkeiden päätökset ja maksaa eläkkeet. Näihin lisäeläkkeisiin oikeutetut saavat Mandatum Lifelta henkilökohtaisen ilmoituksen eläkkeestään.
Lisätietoja rekisteröimättömästä lisäeläkkeestä saat osoitteesta www.mandatumlife.fi tai 010 516 7925 eläkepalvelut.
Rekisteröity lisäeläke hoidetaan edelleen Apteekkien Eläkekassassa.
Etuusperusteinen lisäeläke 31.12.2009 saakka
Farmaseuttisilla työntekijöillä oli rekisteröity lisäeläkejärjestely voimassa v. 1975-2000. Lisäeläke takasi 60 prosentin kokonaiseläkkeen 63 vuoden alennetussa eläkeiässä, mikäli apteekkipalvelusta oli siihen mennessä vähintään 30 vuotta. Alennetun eläkeiän ansiosta karttui lakisääteistä peruseläkettä muita paremmin, minkä ansiosta ansaitut eläkkeet ovat yli 10 prosenttia suuremmat kuin ne ilman lisäeläkejärjestelyä olisivat olleet. Rekisteröity lisäeläke on osa lakisääteistä eläketurvaa ja nämä lisäeläkkeet maksetaan yhdessä muun lakisääteisen eläkkeen kanssa.
Rekisteröidyssä lisäeläkejärjestelyssä oli vuoden 1998 loppuun saakka voimassa 5 vuoden karenssiaika. Apteekkipalvelusaikaa piti siten olla vähintään 5 vuotta, jotta pääsi rekisteröidyn lisäeläkejärjestelyn etujen piiriin. Jos näihin 5 vuoteen sisältyi työskentelyä farmaseuttisena työntekijänä, karttui siltä osin erillistä rekisteröimätöntä lisäeläkettä.
Rekisteröity lisäeläkejärjestely päättyi vuoden 2000 lopussa ja vuoden 2001 alusta alkaen lisäeläkkeet karttuivat rekisteröimättömän lisäeläkejärjestelyn mukaisesti.
Lisäeläke takasi edelleen samalla tavalla 60 prosentin kokonaiseläkkeen. Tämän rekisteröimättömän lisäeläkejärjestelyn mukaisena eläkkeenä saa vähintään omia maksuosuuksia vastaavan vanhuuseläkkeen.
Eläkekassan hoitaman etuusperusteisen rekisteröimättömän lisäeläketurvan karttuminen päättyi kaikkien siihen kuuluneiden osalta 31.12.2009, jolloin eläkkeiden vastuut ja hoito siirrettiin Mandatum Lifeen.
Maksuperusteinen lisäeläke 1.1.2010 alkaen
Suomen Farmasialiitto ja Suomen Apteekkariliitto ovat sopineet maksuperusteisesta lisäeläkevakuutuksesta. Lisäeläkevakuutus koskee farmaseuttista henkilöstöä kaikissa niissä apteekeissa, jotka kuuluvat Suomen Apteekkariliittoon. Lisäeläkevakuutuksen ehtona on, että henkilö on suorittanut joko farmaseutin tai proviisorin tutkinnon. Vuoden 2010 alusta lisäeläke on järjestetty maksuperusteisena ja sitä hoitaa Mandatum Life.
Lisätietoja lisäeläkejärjestelystä löydät liittojen sivuilta, Lisäeläkejärjestely – Farmasialiitto ja Suomen Apteekkariliiton salkku-palvelusta.
Hae eläkettä
Kaikkia eläkkeitä täytyy hakea kirjallisesti eläkehakemuksella. Samalla hakemuksella voit hakea sekä työ- että kansaneläkkeen. Jos työeläkkeesi määrä on alle n. 1 600 euroa kuukaudessa yksinasuvalla ja avo- tai avioliitossa olevalla n. 1 434 euroa kuukaudessa, kannattaa hakea myös kansaneläkettä. Hakemus on hyvä tehdä noin kaksi kuukautta ennen eläkkeelle jäämistä.
